Kermainen broitskukastike pikkupotkulla

Hei lapset! Tänään pusketaan pannulle kanaa, tuota maan tonnikalaa. Valmistusaika on 30-40 minuuttia, riippuen siitä miten pitkään haluat hauduttaa kastiketta. Nappaa kaupasta mukaan seuraavat ainekset:

1rs maustamatonta broilerin fileesuikaletta (300-450g)
1/2 punainen paprika (voit neuvotella puolikkaan paprikan ostamisesta, mutta ehkä helpompi ostaa koko paprika ja keksiä ylijäävälle osalle sitten jotain käyttöä)
1 sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1 prk ananaspaloja
2-3 herkkusientä
2-3tl chilitahnaa, esim. Sambal olek
2dl kermaa

Maustamiseen:
Suolaa
Sitruunapippuria

Kermaa kannatta kokeilla myös valmiiksi maustettuna, esim. aurajuustolla maustettu ruokakerma istuu kanan kanssa ihan jees. Toki pannulle voi nakella mukaan myös kaapista mahdollisesti löytyvät tuore-/sulatejuuston jämät. Jos jämät kasvavat karvaa, sheivaa ne ennen pannulle laittamista.

Pilpusta sipali kuutioksi ja hienonna tai murskaa valkosipuli. Kuullota dos sipulos amigos pannulla öljyssä ja heitä kanat perään. Kääntele silloin tällöin ja samalla suikaloi paprika ja siivuta herkkusienet. Kun kanan pinnat on paistettu kiinni, mausta kana ja nakkaa paprika ja sienet pannulle paistumaan. Lisää tässä vaiheessa myös chili. Kääntele kohtalaisella lämmöllä 7-8 minuuttia. Kun sienissä on kauniin ruskea väri ja paprikat alkavat pehmentyä, kaada ananaspalat liemineen pannulle. Liemestä tulee mukavan makea maku kastikkeeseen. Anna sekoituksen porista pannulla 3-5 minuuttia, pienennä lämpöä (hellan levyltä) ja kaada kermat pannulle. Anna porista hiljalleen miedolla lämmöllä vähintään 15 minuuttia, mutta ei haittaa vaikka tuosta menee ylikin. 

Tarjoile riisin kanssa. Ellet ole kokeillut basmatiriisiä, jasmiiniriisiä tai jotain vastaavaa thai-hässäkkää niin nyt on oiva tilaisuus siihen. Nämä hieman makeammat ja puuroisemmat riisit saa tyylikkäiksi keoiksi esim. desin mitalla; painelet riisit kohtuu napakasti mittaan ja kippaat sen sitten lautaselle. Toista, kunnes lautasella on haluamasi määrä riisikekoja. Tosimies tosin tekee tämän desin mitan sijaan opiskeluaikoina paikallisbaarista käännetyllä lasituopilla, jolloin ei todennäköisesti tarvita kuin yksi keko. Voitele tuopin sisäpinta voilla tai rasvalla tai vaihtoehtoisesti syö pakkautuneet riisit pitkävartisella lusikalla suoraan tuopista. Käy se niinkin.

Ruokajuomaksi kylmä olut tai kylymäaa maitua.

Seuraava entry on todennäköisesti jotain vähän spessumpaa jos viikonloppuna saisi panostettua tähän ruokapuoleen. Tai siis viitsisi. Tai sitten haen pizzan.

Light boxin väkräystä

Avopuolisko aloitti syksyllä koulun jossa rakennellaan kaikenlaisia koruja korvanapeista tiaraan (okei, tiara on vain veikkaus mutta you get my point). Suurin osa töistä olisi tarpeen myös dokumentoida kuvallisesti ja siitä lähtikin idea light boxin rakentamisesta. Lyhykäisyydessään kyseessä on siis laatikko jossa on sivuilla ja päällä aukot, jotka on peitetty valoa läpäisevällä kankaalla. Tämä takaa tasaisen valaistuksen kuvattavalle mikälielle. Lisäksi yksi seinä on tykkänään auki, josta kameralla sitten kurkitaan laatikkoon sisään.

Netti on pullollaan kauppoja jotka myyvät valmiita ratkaisuja, mutta koska insinööri, kyseinen laatikkohan piti rakentaa itse. Töistä sopivan kokoinen pahvilaatikko ja ohutta pakkaamiseen pehmusteiksi tarkoitettua vaahtomuovia (tai ainakin luulisin että se on vaahtomuovia) mukaan, laatikosta sivut auki, kotimatkalla Kodin 1:stä kaksi reilun kympin pöytälamppua (+ 2 AC/DC:n levyä taustamusiikiksi) ja vielä Tiimarista 3 kartonkia; harmaa, musta ja valkoinen.

Tässä on siis lähtökohta:

Taustakartongin paikallaan pysymiseen lisätään pari kappaletta klemmareita:

Sitten liimaa laatikon sivuilla ja päällä olevien aukkojen ympärille yksi aukko kerrallaan:

Painellaan muotoon leikatut pakkausvaahtomuovit liiman päälle. Lopuksi mitataan sopivan kokoinen pala kartongista, leikataan se ja (varmistussovituksen jälkeen) käytetään sitä sabluulana muiden kartonkien leikkaukseen.

Lopputulema näytti sitten tältä, huomatkaa ammattimainen kuvausympäristö liesituulettimen alla:

Ensimmäisen koeponnistusten jälkeen vaikuttaisi hieman siltä, että aukkojen päällä oleva vaahtomuovi pitää vaihtaa esim. valkoisiin kangaspaloihin, mutta tämä vaatii vielä vähän jatkotestailua.

Toinen ongelma joka tuli ensimmäisessä kuvaussessiossa korujen kanssa vastaan oli niiden esillepano. Netistä onneksi löytyy jos ja mitä eri aihetta käsitteleviä sivustoja, kuten esim. tuotekuvausta käsittelevä saitti Tabletopstudio.com. Täältä tarttui idea hakea tänään Biltemasta 5€ hintainen juotosalusta:

Tassujen välissä on ohutta siimaa (jota jäi muuten yli noin satakunta metriä jos joku tarvitsee 0.25mm siimaa?). Kovin isoja härpäkkeitä tuohonkaan ei tosian laiteta roikkumaan (siiman ja poikkiriman välinen etäisyys on n. 7-8cm, mutta tuolla hinnalla taidan käydä hakemassa toisen mokoman jotka voi sitten virittää eri puolille laatikkoa ja siima väliin.

Lisäksi varastosta taitaa löytyä korkeakiiltoista mustaa levyä, josta käyn nappaamassa laatikon pohjalle sopivan palan heti kun lakkaa laiskottamasta. Projektista lisää kunhan se etenee. Alla vielä muutama kuva eilisistä kuvaussessioista:

IlmavRUK 81

Unilintu-korvakorut by Anu Ilo

Nappikorvikset kahdella eri kiilloituksella by Anu Ilo

PS. Kodin1:stä mukaan tarttunut AC/DC:n Ballreaker-levy oli melkoinen trip on the memory lane... Kyseessä on nimittäin albumi, joka oli ensimmäisiä ellei jopa ensimmäinen minulle aikoinaan ostettu C-kasetti. Auton ratti koki spontaania rattirummutusta tripin painuessa syvemmälle ja syvemmälle mielen syövereihin eri biisien myötä. Kyseessä on mielestäni AC/DC:n levy, jossa kyseisessä bändissä muuttui jotain. Vaikka levy on täynnä tuttua kolmen soinnun uskontunnustusta, on siinä silti jotain erilaista kuin edeltäjässään Razor's edgessä. Ehkä bändi siirtyi jotenkin nykyaikaan sen myötä?

Napataan poiminnaksi levyltä kutosraita Burnin' alive:

Hodareita ja lämpimiä leipiä

Yhdistetäänpäs tämän saman otsikon alle parit pikkusnacksit, joiden valmistus vie muutamia minuutteja ja ne passaavat hyvin vaikka väli- tai iltapalaksi. Tai syö vaikka aamulla, ei se minulta ole pois.

Los perros calientes

Eli vapaasti espanjoituna hot dogit. 

Ainekset:

Hot dog-sämpylöitä

Chorizo-nakkaroita (Makkaran ja nakin välimaastosta. Isoja nakkeja tai pieniä makkaroita. Eli nakkaroita.)

Juustoa

Kurkkusalaattia

Sinappia

Ketsuppia

Majoneesia

Kuivattua sipulirouhetta

Isoin koukku tässä eväässä ovat chorizo-nakkarat, joista lähtee kiva pikku potku. Tavallisilla nakeilla maku  saattaa jäädä aika laimeaksi ja tylsäksi. Muuten näiden ohjeiden kirjoittaminen on vähän sama kuin kertoisi, että elossa pysyäksesi hengitä vuorotahdissa sisään ja ulos, mutta naputellaan nyt sitten vähän itsestäänselvyyksiä.

Lämmitä nakkarat ja hodarisämpylät jollain hyvällä konstilla (pannussa, uunissa, mikrossa, grillissä, whadeva). En tiedä päteekö sama kaikkiin horiskomakkaroihin, mutta ainakin meikäläisen löytämä lajike käänsi itsestään kylkeä kuumalla pannulla ja valmistui siis toisin sanoen ilman sen kummempia interventioita. Juustosiipaleet tai -raaste kannattaa laittaa säNpylöiden sisään jo lämmitysvaiheessa, jolloin se sulaa kivasti. Oikein erityiskivasti. Muut ainekset freestylellä nakin kanssa sämpylän sisään lämmityksen jälkeen ja syömään.

Lämppärileivät

Toinen helppo resepti pikkunälän niskalenkitykseen. Valmistelusta finaaliin reilussa vartissa. Tai vähän nopeamminkin ellet välitä tulikuuman tomaatin polttamasta suusta.

Vaaleaa leipää (esimerkiksi Leipurimestarin rouheinen tai joku muu vastaava kokonainen tuore leipä)

Tomaattia

Oliiviöljyä

Valkosipulia

Mozzarellaa

Basilikaa

Kinkkuleikkele (tai jos ökyilyttää niin sitten parman kinkkua tms hienoutta).

Nakkaa uuni lämpiämään grilliasetuksella n. 200'C:een. Viipaloi sopivaksi katsomasi määrä leipää ja liruttele niiden pinnalle oliiviöljyä. Tämän jälkeen kuori valkosipulin kynsi ja puolita se niin, että saat hierottua leikkauspintaa leipää vasten. Ennen tätä hieromisvaihetta kannattaa sormenpäistä pyyhkiä ylimääräiset öljyt, ellet halua leikkiä "lensikö valkosipulin kynsi sohvan taakse vai omaan silmään"-leikkiä. Tottakai laiska mies, kuten minä, oikaisee tässä ja läträä leipien päälle valkosipulilla maustettua oliiviöljyä. 

Seuraavaksi lado leipien päälle valitsemasi lihatuotteet tai jos olet ituhippi niin soijapapuja tai tofua tai mitä te nyt lihan korvikkeena käytättekään. Leikkaa tomaatista viipaleita ja asettele ne lihan/ituhippikorvikkeen päälle ja koristele basilikalla. Tuore basilika on jees, mutta purkitettukin ajaa asiansa. Viimestele leivät mozzarella-juustolla ja nakkaa uuniin 5-7 minuutiksi.

Kolmen juuston grillitomaatit

Koska talvellakin voi ihan hyvin grillata.

Tosimieskin joutuu välillä tunnustamaan että grillillä loikoilevan lihankimpaleen viereen on ihan mukava laittaa myös kasvikunnan tuotteita. Grillitomaatit käyvät tähän hyvin.

Neljälle:
6 mahdollisimman isoa tomaattia
4-6 valkosipulin kynttä
Fetaa (mieluummin iso köntti kuin valmiita pikkupaloja)
Sulatejuustoa
Juustoraastetta (esim. emmentaali)
Tuoretta basilikaa

Paistamiseen avuksi foliota ja valmistuksen ajaksi taustalle soimaan Airbournea.

Aloita pesemällä ja puolittamalla tomaatit, ja kaiva tomaattien vetinen sisusta irti lusikalla. Voit pyöräyttää veitsellä sisustan reunoilta irti, varo kuitenkin puhkaisemasta tomaattia (äitisi on saattanut varoitella vaikka mistä, mutta veikkaan, että tämä on varmasti ensimmäinen kerta kun sinua varoitetaan tästä). Syö sisustat sellaisenaan tai heitä roskiin. Kääri kahdesta foliopalasta "kuppi" johon tomaatit mahtuvat ontto puoli ylöspäin. Lämpiävillä tomaateilla on paha taipumus hajota pitkin grillin ritilöitä valuvaksi mössöksi ennenkuin sisustan juusto ehtii sulaa kunnolla, mutta jos haluat elää vaarallisesti, jätä folio pois ja naura paskaisesti nössöille. Harjoittele myös samalla Chuck Norris-tyylisiä potkuja farkut jalassa. Aloita samalla tomaattien täyttäminen.

Huuhtele basilikan lehdet ja silppua/revi niitä yksi lehti/tomaatin puolisko ja sullo basilikat tomaatteihin. Seuraavaksi purista valkosipulinkynnet suoraan tomaatteihin sisään, veitsellä on helppo rapsutella valkosipalimurska puristimesta irti. Valkosipulin määrää rajoittaa oikeastaan vain oma makutottumus ja se, pitääkö loppupäivänä vielä liikkua julkisilla paikoilla. Kun valkosipuli on annosteltu, laita teelusikallinen sulatejuustoa tomaattiin ja peitä se fetasiivulla. Viimeistele juustoraasteella. Mikäli juustoraastetta ei ole, myös siivutettu Oltermanni ajaa saman asian.

Nosta folionyytti (*tirsk*) grilliin. Käytä muutama minuutti (3-5) suoraan ritilällä ja nosta sitten ylätasolle hautumaan. Näitä ei oikeastaan pysty tekemään ylikypsäksi, mutta silti kaikki puolesta tunnista ylöspäin alkaa olla liioittelua. Nautitaan pirskahtelevassa seurassa.

Yritän etsiä tähän vielä kuvia domaadeisda.

Kossupossu

Jatketaas tätä pitkät perinteet omaavaa ruokapalstaa jo toisella merkinnällä. Tänään lyödään sikaa. Uuniin.

Ainekset:

Sikaa. Riittävästi.
Paketti pekonia (150-200g)
2dl Kolmen juuston ruokakermaa
2 sipulia
2 porkkanaa
3 valkosipulin kynttä
1 ruukku korianteria
(Deluxe-versioon tummaa olutta 2dl, esim. Velkon Kozel käy oikein mainiosti)

Maustamiseen suolaa, pippuria ja pihvimaustetta.

Laita uuni lämpiämään 175'C:een. Pilko porkkanat ja sipulit. Paina leveällä veitsellä valkosipulin kynnet tuusannuuskanp*skaksi, tällöin niistä irtoaa kuori kuin itsestään kunhan nipsaiset kärjet irti joka kynnestä (valkosipulin-, vältä omia kynsiäsi). Revi korianterin lehdet irti ja huuhtele ne.

Ota pala sikaa, ihan sama miltä kohtaa Puttea se on, samalta ne maistuu. Itsehän suosin Koskenkorva Ranchin lempeästi kasvatettua possua, joka tosin tätä nykyä on harvinaista. Hiero mausteet hellästi sian pintaan. Älä ääntele samalla härskisti ellet halua kummallisia katseita. Seuraavaksi kääri (vähintään) paketillinen pekonia lihankimpaleen ympärille. Kun pystyt lopettamaan pekonilla vuoratun möhkäleen ihailun heitä puolet porkkanoista, sipulista ja valkosipulista paistopussiin. Taiteile pekonoitu liha samaan pussiin ja heitä loput kasvikset perään. Valuta kermat pussiin, pussin suu sulkijalla kiinni ja paistomittari kylkeen kiinni. Ellet vielä omista paistomittaria niin käy heti ostamassa moinen. Paistoaika riippuu lihakimpaleen koosta, mutta kun possun sisälämpötila on n. 85'C on liha kypsää.

Tarjoile vaikka vuohenjuustoperunoiden ja keskitäydellisen punkun kanssa.

Possu uunivierailun jälkeen

Kossun Mehikolaishenkiset lihapullat

Jossain vaiheessa tuli Facebookin puolelle kirjoiteltua näitä ruokareseptejä niin siirretäänpäs niitä nyt tänne blogiin odottelemaan jatkoa...

Näitä on nyt muutaman kerran tullut taikinoitua niin jaetaan nyt muillekin. Ohjeiden mukaan saat (toivottavasti) aikaan  pellillisen (n. 15 kpl) lihapullia. Taco-tuorejuuston sijaan voi ihan hyvin käyttää fetaa, aurajuustoa, sissijuustoa, tai mitä nyt juustohyllyltä sattuu mukaan tarttumaankaan.

Ainekset:


400g hellästi kutittamalla tapetun vuoristokauriin jauhelihaa. Ellei lähikaupastasi tätä löydy, pyydä saada keskustella asiasta kauppiaan kanssa ja ota mukaan hyllystä mikä tahansa jauhelihapaketti.
1 pss sipulikeittoa
2 rkl korppujauhoja. Meiran maustettu korppujauho tuo vähän lisämakua, suosittelen kokeilemaan
1 kananmuna
1 prk (2dl) kermaviiliä
Taco-tuorejuustoa
8-10 siivua metwurstia
Yrttimaustesekoitusta
Mustapippuria

Ohjeet

1. Laita jotain hyvää rokkia stereoista soimaan ja ota siivu tequilaa oikeaan tunnelmaan pääsemiseksi
2. Laita uuni lämpenemään 225⁰C, ota esiin uunipelti ja levitä siihen leivinpaperi
3. Pilppua metwurstista pieniä paloja, about 0,5cm x 0,5cm
4. Sekoita isohkossa kulhossa sipulikeitto, korppujauhot, kermaviili ja kananmuna. Anna turvota n. minuutin verran ja sekoita mukaan vielä jauheliha, metwursti ja mausteet
5. Kaappaa jauhelihataikinasta oravanpäänkokoinen köntti jauhelihaa (n. 31g) ja pyöräytä sitä kämmenien välissä muutaman kerran pallomaiseen muotoon. Paina sormella kolo lihapullanalkuun ja sipaise ruoka-/jälkiruokalusikalla tuorejuustopurkista sormenpään kokoinen nokare juustoa koloon. Pyörittele tämän jälkeen muutamalla ranneliikkeellä pulla oikeaan muotoon. Jos jaksat, kannattaa käsiä virauttaa hanan alla 2-3 pullan välein, tämä estää jauhelihan tarttumisen käsiin ja pullistakin tulee söpömpiä.
6. Kun kulhossa ei ole enää jauhelihamössöä, voit lopettaa lihapullien pyörittämisen ja tuupata pullat uuniin keskitasolle, 12-15min ajaksi. Mikäli olet tosimies ja paloturvallisuus on niitä asioita jotka tapahtuvat vain muille teet nämä lihapullat baarin jälkeen, laitat pullat uuniin, istahdat sohvalle odottamaan niiden kypsymistä ja heräät rotevien palomiesten rynnäköidessä ulko-ovesi läpi.
7. Tässä välissä kannattaa pestä se kulho jossa teit lihapullataikinan. Eikun ihan oikeesti kannattaa. Tuoreena jauheliha irtoaa todella nätisti kulhon reunoilta verrattuna pari tuntia/päivää/viikkoa siinä uunin vieressä tiskipöydällä seisoneeseen kulhoon.

Tarjoa lisukkeena mitä lystäät.

Nettikauppahuijaus

Parin kuukauden hiljaiselo täällä blogirintamalla on hyvä katkaista tällälailla kansalaisvalveutuneisuutta herättäen. Tänään nimittäin tuli vastaan varoittava esimerkki verkossa tapahtuvan kaupankäynnin väärinkäyttömahdollisuuksista.

Tuttu oli ollut myymässä selloa Tori.fi-palvelussa ja oli saanut sitten tarjouksen tuotteesta. Ostaja oli ollut kiinnostunut ostamaan sellon saman tien, käymättä ensin koekuuntelemassa mikä herätti myyjässä jo hieman epäilyksiä. Maksu luvattiin suorittaa PayPalilla ja sello hakea vasta sitten kun rahat näkyvät myyjän tilillä. Kuulostaako normaalilta? Periaatteessa kyllä. Koukkuna onkin tässä PayPalin tarjoama suoja sekä myyjälle että ostajalle, joka tässä tapauksessa mahdollistaa väärinkäytön. Suoja takaa siis sen, että ostaja saa tuotteensa ja myyjä rahansa. Ehdoissa tosin hyväksytään tositteeksi tavaran ostajalle saapumisesta ainoastaan virallisen kuriirin (DHL, UPS yms.) rahtikirjan seurantanumero tai vastaava. Tässä tapauksessa ostaja olisi halunnut järjestää itse noudon jonkin yksityishenkilön kautta, jolloin tavaraa luovutettaessa mahdollisesti tehtävät dokumentit eivät riittäisi todisteeksi että tavara on päässyt ostajalle asti!

Kun tämä huijari olisi saanut sellon, hän olisi voinut ilmoittaa PayPalille että ei ole vastaanottanut tuotetta, jolloin PayPal olisi hyvittänyt ostosumman takaisin ostajalle, ja alkanut perimään saataviaan (todennäköisesti ylimääräisten kulujen kera) myyjältä, jolloin sello olisi vaihtanut omistajaa ja myyjä olisi paitsi menettänyt myyntihinnan, myös todennäköisesti joutunut maksamaan ylimääräisiä kuluja.

Myyjä oli sitten tarjonnut että hän järjestää kuljetuksen luotettavan kuriirin kautta ja ostajallakin on tällöin mahdollisuus seurata sellon etenemistä lähes reaaliaikaisesti seurantanumerolla. Tämä ei ollut tietenkään huijarille käynyt. Tässä vaiheessa tuttuni oli sitten tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja asia on nyt tutkinnassa.

Tässäkin tapauksessa huijaus olisi saattanut jopa onnistua, mikäli myytävänä olisi ollut joku muu kohde, mutta tosiaan sellon ostaminen kokeilematta oli nostanut sitten antennit pystyyn myyjältä.

Eli olkaahan tarkkana tuolla netin ihmeellisessä maailmassa. Ja mikäli jokin kauppa tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti myös on juuri näin. Esimerkiksi jos huuto.netissä myydään uutta tuotetta selvästi alle listahinnan ja lyhyellä myyntiajalla, kannattaa ehkä hypätä suoraan seuraavaan kohteeseen.

Stay safe, citizens!